Kysymys 10-4:

TTässä tehtävässä palataan vielä edellisten tehtävien aiheeseen ja

puhutaan nitriileistä, jotka ovat monin tavoin karbonyyliyhdisteiden

kaltaisia, mutta niiden kemia on monipuolisempi ja yllättäviäkin

reaktioita tapahtuu. Minkä kanssa nitriili reagoi, kun reaktion tuote on ketoni?

Kysymys 9-3:

Nukleiinihapot ovat neljäs tärkeä biomolekyyliluokka, jota käsitellään kirjallisen materiaalin luvussa 10.5. Kaikkein tunnetuimmat nukleiinihappomolekyylit ovat DNA ja RNA, mutta nukleiinihappoja ja niiden rakenneosia, nukleosideja ja nukleotideja esiintyy muuallakin.

Nukleiinihappojen rakenne on melko monotoninen, mutta niissä on paljon pieniä yksityiskohtia. Mikä seuraavista väittämistä on oikein?

Kysymys E8-4:

Lipidit ovat kolmas tällä kurssilla käsiteltävä biomolekyyliryhmä. Lipidit poikkeavat muista käsiteltävistä biomolekyyleistä siinä, että ryhmä on rakenteellisesti epäyhtenäinen, eivätkä lipidit ole monomeereista koostuvia polymeerejä. Lipidien määritelmä perustuukin fysikaalisiin ominaisuuksiin: lipidit määritellään yhdisteinä, jotka saadaan solusta orgaanisella liuottimella uuttamalla.

Tässä kysymyksessä puhutaan erilaisista lipidiryhmistä ja niiden ominaisuuksista. Asia ohitettiin luennolla melko nopeasti, mutta tarkempia tietoja löytyy kirjallisen materiaalin luvusta 10.4.

Steroidit ovat tärkeä hydrolysoitumattomiin lipideihin kuuluva yhdisteryhmä. Mikä seuraavista väittämistä on totta?

Kysymys E7-2:

Luennolla puhuttiin lyhyesti peptidien kiinteän kantajan synteesistä.

Yksityiskohtaisempi kuvaus on kirjallisen materiaalin luvusta 10.3.5.

Minkälaista materiaalia kiinteä kantaja yleensä on?

Kysymys E6-3:

Peptidejä syntetisoidaan täysin rutiininomaisesti kemiallisia menetelmiä käyttäen. Kun kaksi aminohappoa reagoi keskenään, yhden aminoryhmä reagoi toisen karboksyylihapporyhmän kanssa. Reaktio on mekanismiltaan nukleofiilinen asyylisubstituutio. Kyseessä on siis aminolyysireaktio ja sen tuote on amidi. Kun puhutaan peptideistä, muodostuvaa sidosta kahden aminohapon välillä kutsutaan peptidisidokseksi.

Peptidisynteesiä käsittelevässä kappaleessa 10.3.5. puhutaan disykloheksyylikarbodi-imidistä. Mikä sen rooli synteesissä on?

Kysymys E5-2:

Monosakkaridit esiintyvät liuoksessa avoketjuisen ja erilaisten rengasrakenteiden tasapainoseoksena, jossa rengasrakenteet ovat yleensä vallitsevina. Rakenteissa on kolme erilaista funktionaalista ryhmää, HO-ryhmät ja karbonyyliryhmä sekä renkaan muodostuessa syntyvä hemiasetaaliryhmä. Nämä kaikki voivat olosuhteista riippuen reagoida.

Mikä tai mitkä ryhmät reagoivat ja miten, kun sokeri reagoi happamassa etanoliliuoksessa?

Kysymys E4-3:

Tässä kysymyksessä puhutaan hiilihydraattien rakenneyksiköiden, monosakkaridien rakenteesta. Kun monosakkaridi esitetään avoketjuisessa muodossa, nähdään että ne ovat polyhydroksialdehydejä ja -ketoneja. Monosakkarideissa on useita kiraliakeskuksia ja niiden konfiguraatiot määrittävät mistä sokerista on kysymys. Samankokoiset sokerit ovat siten toistensa stereoisomeereja. 

Kysymys E3-3:

Amiinien reaktioita käsitellään lyhyesti luennolla sekä  luvussa 9. Reaktioita on kuitenkin tullut esille jo aikaisemmin, kun on puhuttu karbonyyliryhdisteiden reaktioista, joissa amiinit ovat nukleofiilejä.

Karbonyyliyhdisteiden yhteydessä nähtiin, että amiinit voivat muodostaa imiinejä. Mikä on tällöin reaktion toinen lähtöaine?

Kysymys E2-3:

Amiinien nimeämisessä käytetään monia erilaisia tapoja, joista kaikki eivät ole IUPAC:in suosittelemia. Tällä kurssilla käytetään systemaattisesti kahta tapaa. Yksinkertaiset amiinit nimetään alkyyliamiineina ja monimutkaisemmat alkaaniamiineina.

Minkälainen amiini on N,N-dietyyli-2-pentaaniamiini?

Kysymys E1-1:

Amiinit ovat tärkeä yhdisteluokka orgaanisessa kemiassa ja ne ovat keskeisessä roolissa myös monissa biologisissa prosesseissa. Amiineista puhuttiin luennolla vain lyhyesti, mutta kirjallisen materiaalin luvussa 9 niistä kerrotaan laajemmin.

Tässä kysymyksessä puhutaan amiinien ominaisuuksista ja käytöstä. Mikä seuraavista väittämistä on totta?